Tallinnassa tapahtuu 2015

Toukokuu 2015

Tallinnassa tapahtuu kokoajan. Katso alapuolelta Tallinnan kovimmatta tapahtumat toukokuuksi ja varaa itsellesi risteily Tallinnaan jo tänään. Voit myös samalla nauttia Tallinnan lukemattomista eri mahdollisuuksista ja aktiviteetteista!

 

3.5., 5.5., 8.5., 12.5. (klo 14), 15.5., 19.5., 23.5. ja 25.5.2015 klo 19
Jüri Reinveren säveltämä Puhdistus-ooppera Suomen Kansallisoopperassa

Sofi Oksasen Puhdistus on ollut huikea kansainvälinen menestys niin romaanina kuin näytelmänäkin. Nyt nähdään, miltä virolaisten menneisyyden kipupisteisiin tarttuva teksti kuulostaa oopperana. Vain harvoin uusi ooppera on herättänyt yhtä paljon mielenkiintoa jo kauan ennen kantaesitystä. Säveltäjä Jüri Reinveren uutuutta odotetaan innolla niin Suomessa kuin muuallakin. Oopperan pääosissa laulaa tähtisopraano Helena Juntunen.

 

5.5.2015 klo 15 ja klo 19 (iltaklubi)
Nuorten valo- ja elokuvafestari | Noorte filmi- ja fotofestival | Youth Festival of Film & Photo kulttuuriareena Gloriassa

Ohjelmassa mm. lyhytelokuvia, musiikkivideoita ja animaatioita sekä iltaklubi, jolla esiintyvät virolaiset Ewert & The Two Dragons ja August Hunt sekä suomalainen Kanerva. Festivaaliohjelma esitetään myös Stadi.tv:llä.

Järjestäjät: Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Myötätuulessa-projekti, Gloria, Narrin nuoret ry, Viro-instituutti, Taide- ja toimintatalo Vimma Turusta, Nukufilmi Lastestuudio ja Tallinna Noorsootöö Keskus. H2T on osa World Design Capital 2012 -vuoden Nuoret muotoilevat maailmaa -hanketta.

 

7.5.2015 klo 18
Vinkkejä Viron matkoille Sellon kirjaston Akseli-salissa (Leppävaarankatu 9, Espoo)

Toomas Tärk Viron matkailun edistämiskeskuksesta antaa tietoa Viron matkakohteista. Vapaa pääsy!

Järjestää: Espoon Suomi-Viro seura

10.5.2015 kl 18
Emadepäevale pühendatud muusikaline õhtupalvus (Alppila kabel, Kotkankatu 2, Helsingi; sissekäik hoovi poolt)

Korraldaja: Eestikeelne kogudusetöö Helsingis

13.05.2015 kl 15
Suur emadepäeva kontsert / Suuri äitienpäivän konsertti (Kattilahalli, Sörnäisten rantatie 22, Helsinki)

Esinevad Eesti Maja laululapsed. / Esiintyvät Viro-keskuksen laululapset. Erikülalisena segakoor “Siller”. / Erikoisvieraana sekakuoro Siller.

Vaheajal töötab kohvik ja sellest saadav tulu läheb EM Laulustuudio tegevuse arendamiseks. / Väliajalla voi nauttia kahvilan antimista, joiden myynnistä saatavilla tuloilla kehitetään Eesti Maja – Viro-keskuksen laululasten kerhotoimintaa.

Korraldavad/Järjestävät: Eesti Maja – Viro-keskus, Helsingi Eesti Laululapsed, Siller, Eestikeelse Hariduse Selts.

 

20.5.2015 kl 11
Armulauaga konfirmatsioonijumalateenistus (Alppila kirik, Kotkankatu 2, Helsingi)

Korraldaja: Eestikeelne kogudusetöö Helsingis

23.5.2015 klo 18
Siller-kuoron kevätkonsertti Siller rakastaa sinua (Käpylän Työväentalo, Vipusentie 19, Helsinki)

Tarjoamme elämyksellisen koko perheen konsertin. Liput 10 €, hintaan sisältyy rakkauskeitto. Väliajalla kakkukahvila, seuraleikkejä, arpajaiset, yhteislaulut!

Järjestäjä: Helsingin virolaisten sekakuoro Siller

 

Foam roller netistä?

Jostain syystä meiltä on viimeaikoina kyselty voitko foam rollereita tilata netistä. Emme tarkalleen tiedä mistä tämä johtuu, mutta kyseinen kapistus on viime kuukausien aikoina noussut suureksi puheenaiheeksi joten kaiketi sitä halutaan vaan ostaa entistä halvemmalla. Valitettavasti emme kuitenkaan tiedä tarkalleen mistä Virosta niitä saisi tilattua. Suomesta kuitenkin löytyy useita myymälöitä ja foam rollereita saa ostettua nykysillään lähes jokaisesta ruokakaupastakin. Me suosittelemme foam rollerin ostoon foamrolleri.fi sivustoa, josta löytyy kätevä foamrollerien hintavertailu sekä muuta hyödyllistä tietoa kyseisestä rullasta.

Mikäli et tiedä mikä foam roller on niin kyseessä on lihashuoltoon kehitelty vajaan metrin pituin pötkylä. Tämän pötkylän avulla on mahdollista tehdä erilaisia liikkeitä, jotka simuiloivat hierontaa. Foam roller onkin noussut erittäin suureksi suosioksi urheilijoiden keskuudessa ja mikäli eksyt kuntosalille, niin voit olla melko varma näkeväsi jonkun rullailevan itseänsä tällä näppärällä rullalla. Myös allekirjoittaneelta löytyy kyseinen rulla ja se tosiaan on joka euron arvoisensa.

Alkuperäiseen kysymykseen emme kuitenkaan osaa näiltä käsin suoraan vastata vaan meidän pitää tiedustella sitä hieman enempi. Mikäli löydämme jonkin hyvän ja edullisen paikan Virosta, mistä rullan voisi tilata niin totakai ilmoitamme siitä täältä. Foam roller ei kuitenkaa ole niin kallis Suomessakaan, vaikka ostaisit hieman kallimmaankin mallin. Yksi laadukas foam roller kestää helposti vuodenkin päivittäistä käyttöä, joten se on pieni hinta siihen verrattuna mitä sinun tulisi maksaa päivittäisistä käynneistä hierojalla. Tästä syystä suosittelemme ehdottomasti ostamaan suoraan hieman kalliimman, mutta kestävämmän mallin. Esimerkiksi prisman halvimmat foam rollerit kuluvat erittäin nopeasti pehmeiksi, jolloin niiden suurin teho myöskin häviää. Kannattaa siis suosiolla lyödä muutama kymppi enemmän pöytään, sillä lopulta se tulee edullisemmaksi vaihtoehdoksi.  Foam rolleri tunnetaan myös nimillä pilatesrulla, hierontarulla, putkirulla ja ties millä muilla nimillä.

Raitiovaunut ovat osa kaupungin historiaa ja kulttuuria

Raitiovaunut, tai niin kuin moni wanhan kansan ihminen niitä kutsuu ”raitiohuoneet”, ovat olleet noin sata vuotta osa Helsingin ihmisläheistä imagoa. 

Samoin Tallinnassa on pitkät perinteet raitiovaunukulttuurista. Ratikka, ”spåra”, onkin mitä mainioin matkustusmuoto: turvallinen nopea ja viihtyisä. Onpa meillä Helsingissä jopa tilausratikoita, kuten esimerkiksi baariratikka, joka kantaa erään olutpanimon nimeä. 

Kerrassaan mainiota kaupunkikulttuuria! Tilausratikat sopisivat Tallinnassa varmaan myös monelle suomalaisryhmälle, vai onko sellaisia jo?

tallinnanraitiovaunut

Ratikoita on ympäri maailmaa monissa vanhoissa kulttuurikaupungeissa, kuten esimerkiksi Helsingissä, Tallinnassa, Wienissä, Berliinissä ja San Franciscossa. 

Friscon ratikat ovat minusta olleet todella mukavia ja hauskoja. Niissä viihtyy jopa kuumina vuodenaikoina, sillä silloin ikkunat ja ovet ovat avoinna ja ilma kiertää. 

Ratikoiden eräs paras puoli esimerkiksi metroon verrattuna on se, että matkustaja näkee elävästi kaupunkikuvaa ja kaupungin elämänmenoa. Umpitunnelissa siihen ei ole mahdollisuutta. 

Eräs hyvä kysymys on se, että saisiko Tallinnan kaupungin rakentamaan raitiolinjoja eri satamiin? Ne olisivat oiva tie ja tapa siirtyä laivoilta keskustaan ja takaisin satamaan. Tässä on Tallinnan kaupungille pohtimista. 

Helsingin Eteläsataman tienoilla sijaitsevat ratikkapysäkit ovat hyvillä paikoilla. Katajannokan linjauksia sen sijaan olisi aiheellista pohtia – saisiko niiden linjauksia siirrettyä lähemmäksi laivojen terminaaleja? 

Helsingin Länsisataman alueelle on jo kaavailtu uutta ratikkalinjaa, sen soisi kulkevan mahdollisimman sujuvasti laivamatkustajien kannalta. 

Kesäisin saunan korvikkeitako? 

Miksi muuten Helsingin ratikoissa on vain pienet avautuvat yläikkunoiden räppänät, jotka eivät riitä kesäkuumilla toimivaan ilmanvaihtoon? Silloinhan raitiovaunut täyttyvät muiden mukana turisteilla, myös virolaisilla. 

Suomalaiset eivät osaa enää ilmastointia, sama tulee myöskin mieleen Tallinnassa kesähelteillä virolaisratikassa istuessa tai tungoksessa seisoessa. Joskus menneinä vuosikymmeninä ratikoissa oli kunnolla avattavat ikkunat, eivätkä ratikat kai silloin olleet kesän kuumina päivinä pätsejä – jonkinlaisia saunan korvikkeita – kuten nykyisin. 

Liikennesuunnittelijat ynnä muut puolustautuvat sillä, että nykyisin raitiohuoneissa on ilmastointilaitteet. Se onkin totta ja tilanne on parantunut huomattavasti, mutta paljon on vielä tehtävissä. I

lmastointilaitteet kun eivät aina oikeasti toimi. 

Olisikos ekologisempaa avata ikkunat kunnolla, jolloin kansa saisi happea? 

Ja raitiovaunujen kuljettajat eivät pyörtyilisi kesken kyydityksen hapenpuutteeseen. Ja ajaisi esimerkiksi koko vaunua päin Stockmannin seinää. 

Matalalattiaratikat uusinta uutta – milloin Tallinnaan? 

Helsingin matalalattiaiset uudet raitiovaunut ovat erinomainen idea mm. liikuntaesteisten, lapsiperheiden ja vanhusten ja toki muidenkin ihmisten kannalta. Puhumattakaan suomalaisista ja virolaisista turisteista, joilla on raskaita kantamuksia. 

Kurjaa on kuitenkin se, että nyt käytössä olevat sellaiset ovat jatkuvasti remontissa. 

Saksasta tilatut matalalattiaratikat eivät taida sopia Suomen eivätkä Viron ilmastoon. 

Miksi ihmeessä Suomessa ei itse kyetä valmistamaan meille sopivia vastaavia, mutta toimivia ja hiljaisempia ratikoita? Moni muukin kaupunki Suomessa kuin Helsinki (siis jossa jatkuvat vahvat perinteet) voisivat silloin palauttaa tai aloittaa uuden ja modernin raitiotieliikenteen. 

Suomessahan on tehty erittäin hyvin toimivia junia ja junien vaunujakin iät ja ajat. Ennen uusimpia ja vanhempia saksalaisiahan valmistivat yhteistyössä mm. Valmet Oy, Oy Suomen Autoteollisuus AB ja Oy Strömberg Ab. 

Ehkä Tallinna ja Helsinki voisivat kilpailun nimissä tehdä yhteishankinnan, jotta tarvittava tieto- taito pysyisi myös pohjoisissa Euroopan maissa? 

Jos Tallinnan satamiin saataisiin matalalattiaiset raitiovaunut, niin mikä olisi helpompaa kuin vetää matkalaukkunsa suoraan kulkuvälineeseen. Turha nostelu jäisi pois. 

Kysyä myös sopii toisaalta, että pitääkö aina olla uusinta uutta vai voisimmeko remontoida vanhoja ratikoita. Wanhat kun ovat usein sympaattisemman oloisia ja kaupungin historian kerroksia elävöittäviä, kuten edellä mainittu San Franciscon kalusto. 

Tallinnassa näitä korjattavia ja perusparannettavia, nostalgisia wanhan ajan ratikoita ainakin riittää. 

Adamson-Eric – Viron oma visionääri taiteilija

Adamson-Eric aloitti opiskelut Tarton yliopistossa oikeustieteellisessä tiedekunnassa 1920, mutta jo vuonna 1923 hän oli opiskelemassa Berliinissä Charlottenburgin taidekoulussa. Oikeustiede ei häntä kiinnostanut vaan veri veti taiteen maailmaan. Berliinistä hän jatkoi opintojaan Pariisin taidekouluissa ja edelleen useissa taidekouluissa ympäri Eurooppaa. 

Ensimmäiset hänen maalauksensa olivat esillä Tallinnassa uuden taiteen näyttelyssä 1925. Tuota näyttelyä voidaan pitää hänen läpimurtonaan Viron taidemaailmassa.

Useita näyttelyitä Suomessa 

Taiteilija Adamson-Eric teki useita matkoja myös Suomeen ja ensimmäinen näyttely, jossa hänen töitään oli esillä oli Suomessa 1929. Ateneumin taidemuseo osti hänen teoksensa Siuts Barbaruksen muotokuva kokoelmiinsa. 

Taitelijan oma näyttely oli Helsingissä Strindbergin galleriassa 1936. Esillä oli taitelijan töitä vuosilta 1929 – 1936. Suomen valtio osti häneltä maalauksen Talvinen Tallinna vuodelta 1935. 

adamson

Vuonna 1938 hän teki pitkän loma- ja työmatkan Suomeen Klippulaan. Tuolta matkalta oli tuliaisina runsaasti uusia teoksia eri materiaaleista.

Monipuolinen lahjakkuus

Taiteilijan luomisvoimaa kuvaa hänen monipuolinen tuotanto. Museon tiedottaja Kersti Kroll kertoi, että voidaan tulkita myös niin, että Adamson-Eric kokeili omia rajojaan. Hänen tuotannossaan on erillisiä jaksoja : öljyvärimaalausta, grafiikkaa, akvarelleja jne. Näissä kaikissa eri tyyleissä taitelija osoitti lahjakkuutta. Uteliaana hän myös kokeili eri materiaaleja. Samaan aikaan hän oli valovoimainen taideteollinen muotoilija. 

Oikeastaan hänessä oli samassa persoonassa monta eri taitelijaa. Siksi häntä ei ansiotta kutsuta Viron monipuolisin taiteilija, kiteytti Kroll. 

Sopivan pieni museo

Varmaa Museo on Lühikese jalan porraskujalla keskiaikaisessa talossa. Kuja on lyhin reitti Ala-kaupungista Toompealle, parin minuutin kävelymatkan päässä Raatihuoneentorilta. Museo on kujan alussa, Raatihuoneentorilta tultaessa vasemmalla puolella. Museon kohdalla otsikkokuvassa näkyvä kyltti. 

Museo alakerrassa on näyttelysali, jossa on vaihtuvia näyttelyitä. Kesäisin on auki myös romanttinen sisäpihan puutarha. Toisessa kerroksessa taiteilija Adamson-Ericin pysyvä näyttely. 

Alakerrassa on myös pieni museon kioski, jossa myynnissä taiteilijaan liittyvää materiaalia. Erityisesti kannattaa mainita Adamson-Ericin myyttisistä eläinhahmoista käsityönä tehdyt upeat hopeakorut, joita myydään ainoastaan museossa. Korujen hinnat ovat 1000 EEK (64 ) molemmin puolin. 

Museo on sopivan pieni lyhyeenkin vierailuun. Vaikka päiväristeilyllä voi viivähtää kiintoisassa näyttelyssä esimerkin tunnin verran ja ihastua! Toisaalta huomaamatta saattaa aikaa töitä ihastellessa parikin tuntia.

 

Viro yleistä tietoa

VIRO

Väkiluku:1,4 milj.
Pinta-ala: 45 226 km2
Valtiomuoto: tasavalta
Valuutta: EEK, Viron kruunu
Pääkaupunki: Tallinna
Sähkö: 220 V
Uskonto: luterilaisia, ortodokseja, baptisteja
Pääkielet: eesti, venäjä

Yleistä tietoa maasta

Virolla on runsaasti rantaviivaa ja Itämeri ympäröi maata pohjoisesta ja lännestä, Peipsijärvi idästä. Suurimmat saaret ovat upean luonnonkauniit Saarenmaa ja Hiidenmaa, jonne matkataan mantereelta lautalla. Viro sijaitsee lauhkean vyöhykkeen pohjoisosassa; talvet ovat leutoja ja kesät lämpimiä. Ilmasto ei juuri eroa Etelä-Suomesta.

Viro julistautui itsenäiseksi vuonna 1918 ja on vuodesta 1920 lähtien ollut jatkuvasti tunnustettuna itsenäisenä valtiona huolimatta puoli vuosisataa kestäneestä miehityksestä. Vuonna 1991 Viro julisti palauttaneensa itsenäisyytensä.

Viron kieli on suomalais-ugrilaisista kielistä lähimpänä suomea. Lähisukulaisuudesta syntyy joskus hauskoja väärinkäsityksiä kun tutunkuuloiset sanat tarkoittavatkin jotakin aivan muuta. Koillis-Virossa valtakielenä on venäjä. Lisäksi maassa puhutaan ukrainaa ja suomea.

Tarttoa pidetään Viron henkisen elämän keskuksena eikä suotta. Sinne perustettiin yliopisto jo 1600-luvulla ja sieltä ovat lähtöisin useimmat Viron kansallisuusaatteen merkkiteokset. Haapsalun pikkukaupunki Viron länsirannikolla on useimmille Viron ystäville tuttu läpikulkupaikkana Hiidenmaalle. Piispan linnan rauniot ovat nykyisin kaupungin kulttuurielämän keskus, jonne kannattaa poiketa. Linnan ohella Haapsalu tunnetaan kylpylästään. Kaupungin edustalta löytyi parantavaa savea ja vaikutusta ovat käyneet kokeilemassa monet venäläiset kuuluisuudet tsaarista lähtien. Kesällä Pärnu on suosittu matkakohde, niin virolaisille, kuin pohjoismaalaisillekin. Kylpyläkaupungista löytyy elämää ja sen kaunis hiekkaranta aktiviteetteineen houkuttaa auringonpalvojia sekä lapsiperheitä. Pärnu on myös veneilijöiden suosittu kohde.

Ruokakulttuuri Virossa on samantyyppistä, kuin Suomessa ja raaka-aineina käytetään perunaa, kalaa ja juureksia, ruisleipää unohtamatta. Myös hyytelöt, makkarat ja muut lihatuotteet ovat tavanomaisia. Ruokajuomina käytetään olutta, kotikaljaa, maitoa ja piimää. Virolaisista oluista mm. Saku on tunnettua. Viron valtion alkoholitehtaan likööri Vana Tallinn on kehittynyt eräänlaiseksi Viron tunnusmerkiksi samoin kuin Viru Valge -vodkakin. Hinta taso on Suomea alhaisempi ja tapana on jättää juomarahaa hyvästä palvelusta.

Virolla on paljon kansallisia symboleja, virallisia ja epävirallisia, jotka kaikki ovat tärkeitä virolaisille. Rakkaus symboleihin on luultavasti lähtenyt maan historiasta, vieraista hallitsijoista ja miehitysajasta.

Business etiketti

Aikakäsitys
Aikakäsitys on Virossa paikoin joustava, täsmällisyys on tosin paranemassa. Virka-aika yleensä arkisin klo 9-17. Liikkeiden aukioloajat vaihtelevat.

Pukeutuminen / käyttäytyminen
Pukeutuminen noudattelee yhä enemmän länsimaista tapaa. Puku ja solmio kuuluvat liikeneuvotteluihin, naisilla esim. kävelypuku. Puhuttelu ja käytöstavat on omaksuttu saksalaisilta, muista siis teititellä kumppaniasi. Titteleitä sen sijaan ei käytetä kovin usein. Käyntikortteja käytetään kuten Suomessa, englannin- tai suomenkielinen kortti käy. Kohteliaisuus on tärkeämpää kuin Suomessa. Kiitokset, teitittely sekä kättely kuuluvat asiaan. Naisia kohdellaan ritarillisesti ja naiselle voi antaa kukkia milloin vain.

Keskustelut / neuvottelut
Vältä keskusteluissa Viron nykytilan tai menneisyyden arvostelua. Myös oman maan kehumista tulisi välttää. Suositeltavia puheenaiheita ovat mm. Talouden kehitys ja politiikka. Suomen kielellä voi pärjätä maan pohjoisosissa, mutta englantia osataan varsinkin nuoremman väestön keskuudessa hyvin. Vältä venäjän puhumista, ellei kumppanisi ole venäjänkielinen. Sopimukset on aina syytä tehdä kirjallisina.

Liikelahjat / lahjat
Liikelahjojen merkitys Virossa on vähäinen. Liikelahjan ei tule olla pröystäilevä- laadukkuutta ja tyylikkyyttä arvostetaan. Vierailulle mentäessä on kohteliasta viedä mukana pieni lahja: kukkia emännälle tai jotain syötävää, kuten kahvia tai suklaata. Oluen tai vodkan lahjaksi antamista tulee välttää, muuten alkoholin antaminen lahjaksi on hyväksyttyä. Hyvä tietää, että eestinkielinen sana lahja tarkoittaa laihaa tai laimeaa. Lahja on eestiksi kingitus.

Tapakulttuuri
Edustaminen tapahtuu usein ravintoloissa. Alkoholia käytetään, mutta kohtuudella. Suomalaisten juopumiselle naureskellaan.

Uskonto ja isänmaallisuus
Uskonto ei ole kovin merkittävässä asemassa yhteiskunnassa, mutta kirkonmenoja kunnioitetaan. Isänmaallisuus esiintyy paikoin jopa kiihkeänä kansallismielisyytenä. Tosin osa venäläisistä haikailee vanhaa neuvostoaikaa. Itsenäisyyspäivä on 24. helmikuuta.

Tärkeitä osoitteita

American Express Travel Service
Estravel Ltd (R)
Suur-Karja 15, 10140 Tallinn
Puh. (372)(6) 266266/266233

Estravel Ltd (R)
Lennujaama Tee 2
Tallinn Airport
Puh. (372)(6) 058190

Suomen suurlähetystö
Embassy of Finland
Kohtu 4, EE15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
Fax +372-6103 281
E-mail: sanomat.tal@formin.fi

Suurlähettiläs: Jaakko Blomberg

Viron suurlähetystö Suomessa
Itäinen Puistotie 10, 00140 Helsinki
Puh. (09) 622 02 60
Fax: (09) 622 026 10
Email: sekretar@estemb.fi