Viro yleistä tietoa

VIRO

Väkiluku:1,4 milj.
Pinta-ala: 45 226 km2
Valtiomuoto: tasavalta
Valuutta: EEK, Viron kruunu
Pääkaupunki: Tallinna
Sähkö: 220 V
Uskonto: luterilaisia, ortodokseja, baptisteja
Pääkielet: eesti, venäjä

Yleistä tietoa maasta

Virolla on runsaasti rantaviivaa ja Itämeri ympäröi maata pohjoisesta ja lännestä, Peipsijärvi idästä. Suurimmat saaret ovat upean luonnonkauniit Saarenmaa ja Hiidenmaa, jonne matkataan mantereelta lautalla. Viro sijaitsee lauhkean vyöhykkeen pohjoisosassa; talvet ovat leutoja ja kesät lämpimiä. Ilmasto ei juuri eroa Etelä-Suomesta.

Viro julistautui itsenäiseksi vuonna 1918 ja on vuodesta 1920 lähtien ollut jatkuvasti tunnustettuna itsenäisenä valtiona huolimatta puoli vuosisataa kestäneestä miehityksestä. Vuonna 1991 Viro julisti palauttaneensa itsenäisyytensä.

Viron kieli on suomalais-ugrilaisista kielistä lähimpänä suomea. Lähisukulaisuudesta syntyy joskus hauskoja väärinkäsityksiä kun tutunkuuloiset sanat tarkoittavatkin jotakin aivan muuta. Koillis-Virossa valtakielenä on venäjä. Lisäksi maassa puhutaan ukrainaa ja suomea.

Tarttoa pidetään Viron henkisen elämän keskuksena eikä suotta. Sinne perustettiin yliopisto jo 1600-luvulla ja sieltä ovat lähtöisin useimmat Viron kansallisuusaatteen merkkiteokset. Haapsalun pikkukaupunki Viron länsirannikolla on useimmille Viron ystäville tuttu läpikulkupaikkana Hiidenmaalle. Piispan linnan rauniot ovat nykyisin kaupungin kulttuurielämän keskus, jonne kannattaa poiketa. Linnan ohella Haapsalu tunnetaan kylpylästään. Kaupungin edustalta löytyi parantavaa savea ja vaikutusta ovat käyneet kokeilemassa monet venäläiset kuuluisuudet tsaarista lähtien. Kesällä Pärnu on suosittu matkakohde, niin virolaisille, kuin pohjoismaalaisillekin. Kylpyläkaupungista löytyy elämää ja sen kaunis hiekkaranta aktiviteetteineen houkuttaa auringonpalvojia sekä lapsiperheitä. Pärnu on myös veneilijöiden suosittu kohde.

Ruokakulttuuri Virossa on samantyyppistä, kuin Suomessa ja raaka-aineina käytetään perunaa, kalaa ja juureksia, ruisleipää unohtamatta. Myös hyytelöt, makkarat ja muut lihatuotteet ovat tavanomaisia. Ruokajuomina käytetään olutta, kotikaljaa, maitoa ja piimää. Virolaisista oluista mm. Saku on tunnettua. Viron valtion alkoholitehtaan likööri Vana Tallinn on kehittynyt eräänlaiseksi Viron tunnusmerkiksi samoin kuin Viru Valge -vodkakin. Hinta taso on Suomea alhaisempi ja tapana on jättää juomarahaa hyvästä palvelusta.

Virolla on paljon kansallisia symboleja, virallisia ja epävirallisia, jotka kaikki ovat tärkeitä virolaisille. Rakkaus symboleihin on luultavasti lähtenyt maan historiasta, vieraista hallitsijoista ja miehitysajasta.

Business etiketti

Aikakäsitys
Aikakäsitys on Virossa paikoin joustava, täsmällisyys on tosin paranemassa. Virka-aika yleensä arkisin klo 9-17. Liikkeiden aukioloajat vaihtelevat.

Pukeutuminen / käyttäytyminen
Pukeutuminen noudattelee yhä enemmän länsimaista tapaa. Puku ja solmio kuuluvat liikeneuvotteluihin, naisilla esim. kävelypuku. Puhuttelu ja käytöstavat on omaksuttu saksalaisilta, muista siis teititellä kumppaniasi. Titteleitä sen sijaan ei käytetä kovin usein. Käyntikortteja käytetään kuten Suomessa, englannin- tai suomenkielinen kortti käy. Kohteliaisuus on tärkeämpää kuin Suomessa. Kiitokset, teitittely sekä kättely kuuluvat asiaan. Naisia kohdellaan ritarillisesti ja naiselle voi antaa kukkia milloin vain.

Keskustelut / neuvottelut
Vältä keskusteluissa Viron nykytilan tai menneisyyden arvostelua. Myös oman maan kehumista tulisi välttää. Suositeltavia puheenaiheita ovat mm. Talouden kehitys ja politiikka. Suomen kielellä voi pärjätä maan pohjoisosissa, mutta englantia osataan varsinkin nuoremman väestön keskuudessa hyvin. Vältä venäjän puhumista, ellei kumppanisi ole venäjänkielinen. Sopimukset on aina syytä tehdä kirjallisina.

Liikelahjat / lahjat
Liikelahjojen merkitys Virossa on vähäinen. Liikelahjan ei tule olla pröystäilevä- laadukkuutta ja tyylikkyyttä arvostetaan. Vierailulle mentäessä on kohteliasta viedä mukana pieni lahja: kukkia emännälle tai jotain syötävää, kuten kahvia tai suklaata. Oluen tai vodkan lahjaksi antamista tulee välttää, muuten alkoholin antaminen lahjaksi on hyväksyttyä. Hyvä tietää, että eestinkielinen sana lahja tarkoittaa laihaa tai laimeaa. Lahja on eestiksi kingitus.

Tapakulttuuri
Edustaminen tapahtuu usein ravintoloissa. Alkoholia käytetään, mutta kohtuudella. Suomalaisten juopumiselle naureskellaan.

Uskonto ja isänmaallisuus
Uskonto ei ole kovin merkittävässä asemassa yhteiskunnassa, mutta kirkonmenoja kunnioitetaan. Isänmaallisuus esiintyy paikoin jopa kiihkeänä kansallismielisyytenä. Tosin osa venäläisistä haikailee vanhaa neuvostoaikaa. Itsenäisyyspäivä on 24. helmikuuta.

Tärkeitä osoitteita

American Express Travel Service
Estravel Ltd (R)
Suur-Karja 15, 10140 Tallinn
Puh. (372)(6) 266266/266233

Estravel Ltd (R)
Lennujaama Tee 2
Tallinn Airport
Puh. (372)(6) 058190

Suomen suurlähetystö
Embassy of Finland
Kohtu 4, EE15180 Tallinn, Estonia
Puh. +372-6103 200
Fax +372-6103 281
E-mail: sanomat.tal@formin.fi

Suurlähettiläs: Jaakko Blomberg

Viron suurlähetystö Suomessa
Itäinen Puistotie 10, 00140 Helsinki
Puh. (09) 622 02 60
Fax: (09) 622 026 10
Email: sekretar@estemb.fi